Suomalaiset ovat perinteisesti säästäväisiä

Suomalaiset ovat säästeliästä kansaa – vai ovatko sittenkään? Perinteisen käsityksen mukaan tavallinen suomalainen ei ole törsäilyyn taipuvainen ja tarjouskahvipaketit ovat aina ostajansa löytäneet. Mutta säästämmekö me pahan päivän varalle ja onko säästämistottumuksissamme eroja sukupolvien välillä?

Laajamittaisesti suomalaisten säästötottumuksia on jo useana vuonna tutkittu Säästöpankin toteuttamassa Näin Suomi Säästää-barometrissa. Kuten ehkä arvata saattaa, meidän säästämistottumuksemme vaihtelevat paljon iän, sukupuolen ja elämäntilanteen mukaan. Jatkunut epävarma taloudellinen tilanne on luonnollisesti vaikuttanut myös suomalaisten säästöhalukkuuteen. Toisaalta taas säästämisenkin näyttäisi pätevän totuus, että iän tuoman kokemuksen myötä osaa varautua kaikenlaiseen.  

Sukupuoli- ja polvi merkitsee säästämisessä 

Pisimmälle omaa talouttaan Säästöpankin barometrissä ilmoittivat suunnittelevansa yli 60-vuotiaat miehet, joista melkein puolet oli tehnyt suunnitelmia omasta rahankäytöstään yli vuodeksi eteenpäin. Ainakin barometrin mukaan talouden pitkäjänteinen suunnittelu näyttäisi olevan omiaan juuri miehille, näiden peitottua naiset kaikissa ikäryhmissä. Vastavuoroisesti lyhimmät suunnitelmat oman talouden varalle olivat nuorilla naisilla. Alle 35-vuotiaista naisista talouttaan yli vuodeksi eteenpäin ilmoitti suunnittelevansa alle kymmenes. Noin puolet heistä ilmoitti miettivänsä raha-asiansa valmiiksi enintään kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin.   

Sukupolvien väliset erot taloudellisessa varautumisessa selittynevät ainakin osaltaan hyvinkin erilaisilla kulutustottumuksilla. Varttuneemmat sukupolvet ovat totutusti tavanneet hankkia harkitusti ja sijoittaa esimerkiksi omaan asuntoon, kun taas nuoret aikuisen käyttävät tänä päivän suuremman osan tuloistaan kulutukseen ja sijoittavat mielellään vapaa-aikaan. Sukupuolten eroja taas vertailtaessa barometrista voisi tulkita, että keskiverto suomalaismies on vakaa ja harkitseva myös raha-asioissa. Suomalaisnaiset taas eivät ainakaan näiden tulosten valossa näyttäisi olevan kummoisemmin varallisuuden haalimisen perään.   

Pidemmällä iällä pennikin venyy pidemmäksi

Säästeliäisyyttä on pidetty hyveenä suurissa ikäluokissa iät ja ajat, mikä näkyy myös barometrin tuloksissa. Esimerkiksi yli 60-vuotiaista naisista yli kaksi kolmasosaa ilmoitti rahaa jäävän säästöön säännöllisesti pakollisten menojenkin jälkeen. Joillekin tinkiminen erilaisissa arjen kuluissa käy jopa harrastuksesta, jotkut vain toteuttavat “ei ne suuret tulot, vaan pienet menot”-ajatusta menestyksellä.

Hektisemmässä elämänvaiheessa olevilla nuorilla aikuisilla raha taas löytää käyttökohteensa nopeammin. 25-35-vuotiaista naisista yli puolet ilmoitti lähes kaiken käytettävissä olevan rahan menevän suoraan kulutukseen. Aina toki säännöllinen säästäminen ei vain ole mahdollista, vaikka haluja olisikin. Etenkin perheellisillä nuorilla aikuisilla jo elinkustannukset ovat luonnollisesti eri luokkaa suurimmat menonsa jo selättenisiin seniorikansalaisiin verrattuna. Säästöön asti rahaa ei useinkaan jää myöskään siksi, että työuralla ollaan vasta alussa eikä varallisuutta ole vielä juuri kertynyt. 

Naisen säästö on puolikas miehen säästö   

Ero suomalaisen miehen ja naisen keskimäärin säästämässä summassa on melko huomattava, Matti Meikäläisen säästäessä 100-200 €/kk ja Maija Meikäläisen 50 €/kk. Selitystä kuilulle voinee hakea tunnetuista palkkaeroista ja erilaisista kulutustottumuksista. Suomalaisten keskiansioon peilaten keskiverto säästösumma ei kuitenkaan ole suurin suuri.

Enemmän kuin joka kymmenes yli 60-vuotias mies kertoi taas laittavansa säästöön yli 400 € kuussa, kun vastaavasti yksikään alle 25-vuotias barometriin osallistunut mies ei ilmoittanut säästävänsä näin suurta summaa. Varttuneemmalla kansanosalla säästäminen näyttäisi siis olevan selkäytimessä, niin yleisyyden kuin suuruuden osalta. 

Suomalaiset pyrkivät turvallisuuteen myös säästämisessä 

Pankkiiriliike Alexandrian parin vuoden takaisen selvityksen mukaan suomalaisten selvästi suosituin säästämismuoto on säästötili tai määräaikaistalletus. Koska omistusasuminen on Suomessa yleistä lähes tulotasoon katsomatta, onkin oma asunto myös yksi yleisimmistä pitkäaikaisen säästämisen tavoista. Säästöpankin barometrin mukaan miehet sijoittavat ainakin vielä selvästi naisia rohkeammin osakkeisiin. Lähes kolmannekselle vastaajista taas säästämiskeinoksi oli riittänyt vain rahojen säilöminen omalla käyttötilillä.

Säästämisen tavoite tavallisesti on turvata oma talous heikompienkin aikojen varalle tai kerryttää rahastoa tietyn haaveen totetuttamiseksi. Näin säästämiseltä toki odotetaan myös tuottoa, mutta tavallisella säästäjällä säästötavan vallinnassa painottuvat vahvasti myös turvallisuus, vaivattomuus ja riskittömyys. Suomalainen säästäjä ei siis välttämättä etsi tietä rikkauksiin, vaan tavoittelee turvaa taloudelle vaivattomasti ja riskittömästi. Ja mikäli Säästöpankin barometrin tuloksista johtopäätöksiä voi vetää, säästämisemme ei myöskään tarkoita useimmiten pitkäjänteisiä säästösuunnitelmia, vaan olemme pikemminkin jokainen tavallaan arkisissa kulutustottumuksissaan säästävää kansaa.  

Kirjoituksen pohjana käytetty Säästöpankin "Näin Suomi Säästää 2014"-barometri on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.saastopankki.fi/pankki/saastopankki-optia/-/nain-suomi-saastaa-2014-barometri-on-julkaistu

Tekstissä viitattu Alexandria Pankkiiriliikkeen tutkimus vuodelta 2012 taas löytyy osoitteesta: http://www.slideshare.net/AlexandriaPankkiiriliike/alexandria-pankkiiriliike   
 

Tervetuloa chattiin!

The chat is not available.

Chat ei ole tällä hetkellä käytössä.
Jätä meille viesti

Kiitos viestistäsi, vastaamme mahdollisimman pian.

System error